No niin, viikot vähenee ja jännitys tihenee :)

Ella senkun paisuu ja sillä onkin hieman raskas elo. Varsinkin iltaisin kun ne pienet nuppuset temmeltävät niin että kupeet venyy. Silloin tuleva äippä puuskuttaa urakalla ja inisee yhä enemmän.

Ellan nisät on alkanut roikkua ja ne valmistautuuvat myös tulevien nuppusten tuloon ja niiden ruokintaan. Ihana nähdä miten kaikki muutokset tapahtuu ja näkyy niin nopeasti. Toivottavasti vaan edelleen kaikki menee hyvin ja säilyy mamma terveenä.

Kuvia on jälleen otettu ja niistä alkaa jo näkyä miten "raskasta on vaavoja kantaa" :)

Näin sitä taas on paisuttu ja onnellinen on myös mamman elo. Haleja ja pusuttelua mamma saa kaikilta koko ajan kun vaan haluaa. Kuitenkin usein vetäytyy omiin oloihin, mutta se on kyllä täysin ymmärrettävää tuossa tilassa. Sitte taas iskee se toinen Ella, joka haluaa villisti juoksemaan ja tonkimaan kevään hajuja. Ellaa onkin nyt käytetty hihnalenkillä kylätiellä, jotta pääsee vähän hajuille mutta pellolle ei olla enää laskettu vapaana tonkimaan. Täällä on niin paljon luonnon eläimiä ja jätöksiä että on hiukka valvottava neitosen tekemisiä. Pikkasen joutuu mammaa pidättelemään, kun veto on mieletön. Pää kun vetäisi vaikkei kunto ihan riitä samalla tavalla kuin ilman masukkaa.

Hellyyttä kylläkin tämän tästä Ellu hakee ja saakin. Koko muu lauma vaistoaa, että Ellasta tulee mamma ja kaikki antaa rauhan sekä varoo Ellaa. Ihailtavaa seurata miten tämä koirienkin elämässä vaikuttaa. Kukaan ei edes yritä villitä sitä eikä tunkeilla sen lähelle enää.

Jännitys tiivistyy